Sivut

lauantai 17. tammikuuta 2015

Avustaja lapsiperheessä 2

Nyt jatkan taas avustaja-aiheesta, josta olen kertonut aiemmin tässä postauksessa.
 
Viimeksi kun kerroin että avustajan työnantajana hoidan työsuhteeseen liittyvät paperiasiat niin äskettäin tuli tilanne jossa postilla oli ilmeisesti käynyt jokin virhe, koska uusi työsopimus suuremmalla tuntimäärällä ei ollut koskaan saapunut taloushallintopalveluihin vaikka sen sinne aivan varmasti lähetin. Joten teimme sen ja pari tuntilistaa uudestaan. Paperipuoli ei ole kuitenkaan niin haasteellista että jättäisin minulle kuuluvan ja tarvitsemani palvelun käyttämättä. Siihen saa neuvoja esimerkiksi Kynnyksen Sentteristä tai omalta sosiaalityöntekijältä sekä tietenkin työnantajalle tarkoitetusta oppaasta.
 
Minä siis hoidan avustajan kanssa useimmiten ruokaostokset ja mieheni sitten hakee lähikaupasta täydennystä. Olen siis kaikissa toimissani itsenäinen mutta melko hidas. Kotoa lähtemiseen aamuisin minulla menee vähintään kaksi tuntia, enkä yleensä ehdi edes meikata. Suihkussa menee ainakin puoli tuntia ja yksin ruoan laittamisessa tai siivoamisessa tunteja. Edelleen isoin osa tunneista kuluu ruokaa laittaessa ja kotia siivotessa mutta olemme päässeet myös harrastamaan yhdessä ja erikseen. Otin avustajan mukaan luistelukouluun ja tulimme kotiin taksilla, mies perässä bussilla. Alle 7-vuotias lapsi pääsee vielä ilmaiseksi matkapalvelu-kuljetuksiin, mutta sitä vanhemmasta lapsesta täytyy maksaa omavastuun hinta. Lisäksi mukaan pääsee yksi saattaja.
 
 
 
 
Tällä hetkellä meillä ei ole avustajalle säännöllisiä työaikoja vaan mietin aina etukäteen seuraavaa viikkoa minä päivinä apua tarvitaan, toisin sanoen minä iltoina olen kotona, haluanko käydä lenkillä tai uimassa tai onko tapahtumassa jotain muuta ekstraa. Nyt olenkin päässyt kahtena viikkona peräkkäin uimaan, jonka aktiivisen harrastamisen lopetin seitsemän vuotta sitten. Siihen nähden vauhti on ihan hyvä vaikka samat tekniikkavirheet ovat vielä kyllä tallella. Mutta enää ei kilpailla vaan kohotetaan kuntoa, joten tekniikalla ei ole niin väliä. Uimahalli-käynnissä on monta kohtaa missä avustaja on tarpeen, tavaroiden kantamisessa, vahtimassa etten liukastu ja että pääsen turvallisesti saunan lauteille ja alas. Ja onhan hänen seuransakin mukavaa.
 
Olen pystynyt nyt käyttämään enemmän bussia ja taksimatkoja jää hieman paremmin käytettäväksi loppukuulle. Myös yhteen hoitolaan menimme avustajan kanssa yhdessä, koska hoitopöytä oli niin korkea että minut piti nostaa siihen. Avustaja on tuonut arkeeni nopeutta ja sujuvuutta vaikka toki mieheni auttaa myös tarvittaessa. Näin jää aikaa muuhunkin kuin pelkkiin välttämättömiin asioihin.

Jos jotain saisin muuttaa niin ohjelmoisin lapsen kulkemaan nätisti vierellä ulkona. Harmittaa välillä älyttömästi ettemme oikein voi ulkoilla kaksin. Mutta tähänkin tulee varmasti ajan kuluessa muutos kun hän vielä vähän tuosta kasvaa. 5-vuotiaana hän ymmärtää jo hyvin säännöt, mutta ei aina malta muistaa niitä leikin tiimellyksessä (tai ei muuten vain halua totella, onko tuttua?). Ja hän on juuri sellainen syöksyvä ohjus ulos päästeessään, joita minä ainakin autoa ajaessani pelkään. Moni on sanonut että pysyn hänen kanssaan ainakin liikkeessä, ja se on täysin totta!
 
 
 

Aivan kuin missä tahansa perheessä niin meilläkin tasapainoillaan työn, koulun, kotiaskareiden ja harrastusten välillä. Siksi avustaja on arjessamme kullanarvoinen ja tulevaisuudessa ehkä ihan välttämätönkin. Toivonkin että saisin pitää nykyisen avustajani mahdollisimman pitkään, sillä hänestä on tullut lyhyessä ajassa tärkeä osa perhettämme. Avustajanvaihdokset ovat aina rankkoja kaikille osapuolille, mutta elämäntilanteet  muuttuvat eikä ketään voi vaatia jämähtämään loppu iäksi tähän työhön.
 
Haluaisin tällä kirjoituksella rohkaista kaikkia tuttuja ja tuntemattomia hakemaan henkilökohtaisen avun tunteja mikäli koette että teillä voisi olla sille tarvetta ja tottakai myös kannustaa ihmisiä hakemaan avustajan työtä, koska tätä rennompaa ja monipuolisempaa työtä on vaikea löytää. Työ on myös hyvin joustavaa ja sopii monenlaiseen elämäntilanteeseen, on pieniä ja isoja tuntimääriä.
 
 
 
 
Tässä kohtaa toivotan ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille, huomenna tapaan erään ihmisen ja ehkä keksimme jotain yhteistyötä blogin hyväksi :)
 
-Elisa

3 kommenttia:

  1. Kiva postaus! Mä olin henkilökohtaisena avustajana vuoden eräälle tuplasti itseni ikäiselle rouvalle. Tykkäsin kovasti työstä, mutta kun oma mies sairastui, piti saada lisää töitä, eikä ne tunnit silloin valitettavasti riittäneet :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä, valitteavasti usein juuri muuttuvat elämäntilanteet aiheuttavat paljon avustajien vaihtumista ja on hankalaa jos työtä pitää koota monesta työsuhteesta. Mukavaa että kokemuksesi oli miellyttävä :)

      Poista
    2. Joo harmitti kyllä lopettaa, kun tiesin, että hänelläkin oli avustajat vaihtuneet vähän turhan usein.

      Poista