Sivut

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Miracle Mornings - Elokuun IhmeAamuHaaste alkaa huomenna 1.8!

Osallistun Designing reality coach Hanna Puolakan suomentamaan aamuhaasteeseen huomisesta alkaen koko elokuun ajan. Haaste pohjautuu kirjaan nimeltä The Miracle Morning. Eilen juteltiin poikaystävän kanssa että mulla totisesti on ollut näitä haasteita kokeilussa, esim. vegaanihaaste, paasto, DNRS.. okei jälkimmäinen on kyllä enemmänkin elämäntapa :D Kiinnostuin tästä aamuhaasteesta, kun mulla on aina ollut aika hitaat aamut ja herääminen vie aikaa. Mietin, että entä jos kääntäisin aamun päälaelleen eli olisin tikkana pystyssä ja vaikka liikkuisin heti aamusta? Tai jos kirjottaisin joka aamu,  mitä tapahtuisi? 

Idea on siis seuraava:

Haasta itsesi heräämään 30 aamua 1-2h aikaisemmin jolloin teet juuri niitä asioita, joiden tiedät nostavan huimasti elämänlaatuasi, mutta jotka usein vaan jää tekemättä koska... 

Liikunta, Affirmaatioita, Unelmointi, Meditaatio, Lukeminen, Kirjottaminen + 3 omaa juttua jotka edistävät sinulle tärkeitä asioita (koti, bisnes, perhe, ystävät...)


Etsin 10-20 uteliasta ja motivoitunutta (?!) joiden kanssa perustan Facebook ryhmän 30 päivän ajaksi, jossa tsempataan toisiamme nostamaan elämänlaatua.

Tämä haaste sopii alotteleville yrittäjille, kirjailijoille, luoville tekijöille, saamattomille, huippusuorittajille, 

överihenkistyneille jotka kaipaavat konkreettisia tuloksia, eläkeläisille, elämänjanoisille... sinulle <3

Löydät haasteen täältä, liity ryhmään ja seuraa ohjeita :)



Mistä eniten tykkään näissä elämänmuutos jutuissa on ryhmän tuki ja sosiaalisuus. Muiden jutuista ja keskustelusta saa ihan uutta pontta omaan työhönsä. Usein myös miellämme muutoksen fyysiseksi, esimerkiksi liikunnan aloittamisen tai ruokavalion kautta mutta voi yllättää, että iso uudistuminen tapahtuukin henkisesti. Ihmeaamujen on tarkoitus antaa aikaa tehdä itselle rakkaita ja tärkeitä asioita, se on voimaannuttavaa jo itsessään. Luulen että itse tulen keskittymään joogaan, hiljentymiseen ja kirjoittamiseen mutta en sulje mitään kivoja juttuja pois. Erityisesti tykkään affirmaatioista eli voimalauseista joita tässäkin käytetään. Huomenna kello soi siis viimeistään 7.30 ja pöhinä alkaa. Oon iloinen myös että sain ystäväni tähän juttuun mukaan, on kiva seurata myös toisen aamuja!

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Muodonmuutos

Edellisellä postauksella oli paljon lukukertoja, kiitos paljon ihanasta palautteesta! Vieläkin välillä tuntuu hassulta kuulla, että mun blogilla on oikeasti faneja, oon siitä tosi kiitollinen. On aivan ihanaa saada käydä tätä matkaa rakkaiden ja voimaannuttavien ihmisten kanssa, kuten Maria Nordinin.
Tässä blogissa ei enää puhuta sairaudesta ja niihin liittyvistä haasteista uuden DNRS-ohjelman myötä. Jos haluat, (joka ei ehkä kuitenkaan ole enää tarpeellista) voit lukea niistä viime vuoden puolelta. Ympäristöhaasteista löydät tästä. Haastattelut MeNaisista ja Ilta-Sanomista.



Näistä hetkistä on nyt yli vuosi aikaa ja voisi sanoa mun koko elämäni muuttuneen, oon saanut toisen mahdollisuuden. Oon hyvin pitkälle jo voittanut mun "ne". Enää mun ei tarvitse miettiä päätäni puhki, voin vaan nauttia matkasta. En sano, että kaikki "niitä" välttämättä tää ohjelma poistaisi, mutta sen tiedän että hyötyä saadaan 90%:ssa tapauksista.

Mun elämä on ollut mielenkiintoinen ja täynnä eri vaiheita. Nyt ollaan tultu tasaiseen, onnelliseen vaiheeseen. Mun uusi parisuhde alkoi kun olin vielä vanhoissa malleissa ja toistin jatkuvasti jo kokemaani. Nyt, mun rakas saa pitää mua kädestä kiinni kun nauran ja olen onnellinen. Se ilon näkeminen toisen silmissä on ehkä paras palkinto. Kuinka siis pystyin jättämään asiat taakseni, luopumaan synkistelystä ja valittamisesta, jotka oli mun selviytymiskeinoja? Avain on oppiminen, tietoinen valinta ajatella iloisia ja onnellisia asioita. Nähdä hetken kauneus ihan koko ajan. Kun systemaattisesti siirrät ajatukset takaisin hyvään ja läsnäoloon, kaikki muu seuraa perässä. Suosittelen kaikkia kirjoittamaan tavoitteensa ja unelmansa ylös. Ne voivat olla niin pieniä tai isoja kuin ne ovat, realistisia tai ei niin sinulla on mahdollisuus tavoittaa ne. Sitten vain päättää mistä aloittaa, kuinka helppoa ja hauskaa! Kirjoitin tuntemuksistani seuraavalla lailla muutama päivä sitten keskiyöllä:


Katson silmästä silmään vanhoja ajatuksiani, ne heijastavat suurta ikuista voimaa joka meni vain hetken väärillä poluilla. Valjastan sen nyt uudestaan. Nostan jokaisen muiston esiin ja täytän sen naurulla, sitten lähetän menemään. Jopa ne vahvimmat, tunteiden sävyttämät, niistäkin päästän irti. Nyt ymmärrän, miksi silloin itkin, enkä koskaan uskonut että se olisi tässä. On oltava jokin avain. Hei, ne on onnenkyyneleitä tänään. Siitä että olen olemassa, olen minä. Siitä että sain kasvaa, nähdä ja tulla takaisin ehjäksi. Niin kuin alussa olikin. Vain minä ja viisaus, täydellinen terveys. Olen rohkea, olen vahva. Tiedän, mutta tärkeimpänä, tunnen.




Ihan viime päivinä olen huomannut mielessäni todella ison muutoksen. Olen katkonut vanhoja olettamuksiani itsestäni ja maailmasta ja esteet on kaadettu. Mielen alituinen keskustelu on vaimentunut ja tilalla on yhä enemmissä määrin rauha ja energisyys. Asiat mitä pitää tehdä minä saankin tehdä. Musta lähtee aivan käsittämättömän hyvät vibat kun viiletän lenkkipolulla tai ylöspäin portaita reidet poltellen. Teen sen kuin itsestään, ja huomaan päättäneeni että tää on mun uus juttu. Jes jes jes! Näen peilistä iloiset, aidon onnelliset kasvot ja tuikkivat silmät. Samalla kun olen kääntynyt sisään päin tarkastelemaan ajatuksiani olen auennut muille ja todella suuria emotionaalisia muureja on murtunut. Sellainen vaatii vastaan tulemista, anteeksiantoa ja anteeksi saamista.

Ei turhaan sanota, että saat sen mistä luovut. Muutos todellakin on mielentila, ja se on kaikille mahdollista. Ensin pitää vain kartoittaa ne omat tavat ajatella ja kun mieli sanoo "EI", silloin todellakin mennään ja tehään se. Tämä ajatus kertoo että olet tavoittanut otollisen kohdan uuden ajattelutavan muotoutumiselle. Myöskin, mitä enemmän luovut siitä mitäköhän muut sinusta ajattelee sitä suuremman rauhan saat itselle. "Niistä" puhumisen ja ajattelun lopettamisen lisäksi olen luopunut muiden ihmisten arvostelusta ja heidän toimiensa pohtimisesta. Kaikki koulukiusaajat, sydämeni rikkoneet, minua loukanneet tai he ketkä eivät uskoneet muhun: Te ootte saaneet anteeksi <3 Ja minä myös.

Näin on alkanut uusi luku, jota ohjaa tavoitteet ja unelmat. Sisäinen motivaatio riittää niihin kyllä. 
Herätä säkin omasi!


maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kun lopulta helpottaa

Voin mennä ihan mihin vaan haluan, tehdä mitä haluan ja ajatella mitä haluan. Olen hereillä, elossa, läsnä, energinen, terve, ihana ja kaunis.

On kulunut noin 8 viikkoa DNRS-ohjelman aloittamisesta ja voin ilolla kertoa että pystyn:

- menemään mihin paikkaan ja rakennukseen tahansa
- käyttämään mitä tahansa pesuaineita
- oleilemaan pesuaineosastolla ja haistella ihania tuoksuja
- syömään mitä vain haluan
- urheilemaan pitkiä aikoja
- elää ilman kipulääkitystä
- elää vain yhden lääkityksen kanssa
- tapaamaan ystäviäni milloin ja missä vain
- nukkumaan 8 tuntia yössä ja olemaan muun ajan pirteä ja energinen
-  palaamaan pian työelämään




Nämä asiat ovat suurelle osalle ihmisistä normaaleja ja niin nykyään minullekin. Kuitenkin ne ovat minulle myös isoja ihmeitä ja todellinen juhlanpaikka, koska elämä on muuttunut viime aikoina niin paljon ja vain oman ajatteluni kautta. DNRS näyttäytyi ensimmäisen kerran elämässäni viime kesänä, kun olin kummitätini kanssa kahvilla ja luin pöytään jätettyä lehteä, jossa kerrottiin 15-vuotiaan tytön löytäneen avun tilanteeseensa Kanadasta ja Annie Hopperin luoman ohjelman avulla. Luin jutun mielenkiinnolla ja taisin puhuakin siitä jotain siinä kahvilla. En kuitenkaan tiennyt ettei aika ole vielä kypsä minun tutustua siihen ja kului vielä pitkän aikaa eteenpäin.

Tänä keväänä aloin huomata ohjelman tulevan minua lähelle uudestaan ensin Maria Nordinin blogin kautta ja sitten lukiokaverin suunnasta. Kiinnostukseni ja samalla skeptisyys heräsi mutta päätin tarttua materiaaliin ja tänään odotan oman tilauksen tekemistä. Olen opiskellut lainamateriaalin avulla ja se on ollut aivan yhtä tehokas, mutta seuraavaksi haluan syventyä ohjelmaan vielä enemmän. Toivottavasti jonain päivänä voin valmentaa myös muita ja olla mukana tuomassa DNRS:a yhdessä muiden kanssa Suomeen ja enemmän näkyville. Ohjelma sopii aivan kaikille vaikka ei olisikaan mitään haasteita sillä siihen kuuluva positiivisten muistojen ja onnellisen tulevaisuuden läpikäyminen uudistaa ja ilostuttaa ketä vain. Vain 20 minuutin harjoittelun jälkeen olo on rento ja iloinen joten voitte kuvitella miten huippu olo on 2-3 tunnin jälkeen, no aika uskomaton. Parasta koko hommassa on meidän ihanan kannustava ja aktiivinen porukka.

Viimeksi eilen söin ihanaa raakakakkua ja jaoin kokemuksia ja vinkkejä harjoituksista. (Maria on kuvannut menetelmää todella hyvin omassa blogissaan) Suorastaan säteilin ja pursuin intoa, naurua ja iloa muiden lailla ympärilläni. Muut treenaajat ovat minulle tosi rakkaita ja meillä on aina hauskaa yhdessä. On ihan mahtavaa ettei mistään menneestä tarvitse enää puhua vaan voimme valita ilon ja rennon olon. Jonkin verran välillä minun täytyy ohjata keskustelua eri urille tai jos se ei ole mahdollista niin teen kierrosta mielessä ja olen näin hyvin omalla training zonellani joka kasvaa koko ajan todella huimaa vauhtia. Kun saan jonkun altisteen matkaan kiitän siitä ja otan sen työn alle saman tien. Kun looppi muistuttaa olemassa olostaan harhautan aivoja laskemalla eri värisiä juttuja ja pyrkimällä oikein maadottumaan osaksi ympäristöäni ja ajattelemaan itseäni tosi ihanana. Se miten tämä erottuu tavallisesta positiivisesta ajattelusta on aktiivinen, joskus jatkuvakin säännöllinen harjoittelu, ja toisto. Muistojen ja tulevaisuuden kuvien ei tarvitse olla tosia vaan ne voivat olla mitä vaan hyvältä tuntuvia asioita. Ja tässä ehkä piileekin ohjelman hienous, koska ei ole rajoja siinä mitä ajatellaan, ainoastaan se että pyritään uudistamaan synapsiyhteyksiä ja katkaisemaan vanhoja haitallisia ratoja. Ja se onnistuu hiljalleen mitä uskomattomilla tavoilla! 

Läheiseni ovat ottaneet uuden aluevaltaukseni hienosti vastaan ja olen saanut tällaisia kommentteja kuin "Olet taas hereillä ja se on ihanaa", "Olen onnellinen sun puolesta", "On niin ihana nähdä sinut niin lempeänä ja rakastavana", "Rakastan sinua", "Olet aina ollut niin sinnikäs ja innokas tekemään, olen ylpeä sinusta". Olen syvästi kiitollinen ja iloinen näistä sanoista ja huomioista. Nykyään halatessani toista ihmistä siinä on ihan uudenlainen rakastava ja kehoa ravitseva energia. Päivittäin tuntuu kuin aivot bilettäisivät ihan täysiä ja mä oon niin mukana. Kävinkin viikko sitten tanssimassa yhdellä klubilla ja se tuntui niiiiiiiiiiin hyvältä. Ihana elämä, ihana minä, ihanat me!

Jälleen kerran mitä kauneimmat kiitokset DNRS:stä vinkanneelle ystävälleni Elinalle ja kaikille uusille ystävilleni, olette niin kauniita ja ihania. Tässä se uudistuminen ja tervehtyminen on lähtenyt hienosti käyntiin ja nyt mennään isolla vaihteella eteenpäin mutta antaa mennä vaan <3

Lisätietoa:

Maria Nordinin blogi:

https://blogit.kaksplus.fi/kotitalouskriisi/parannunko-home-monikemikaaliyliherkkyydesta-talla-mentelmalla/

https://blogit.kaksplus.fi/kotitalouskriisi/dnrs-harjoituksia-kosmetiikkaa-pesuaineita-lasinpesunestetta-haistelemassa/

Silja Arokari:

http://www.iltalehti.fi/terveys/2016091822321619_tr.shtml

http://littlegoal.blogspot.fi/2016/03/mitka-ihmeen-harjotteet.html

Internet:

ohjelman kotisivut

tilaa oma pakettisi täältä

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Kirje tädin tytölle

Noin kaksi viikkoa sitten sain tietää olevani nyt täti. Se oli mitä lämpimin ja ihanin tunne kokea ja viime viikolla vietinkin aivan ihanat kaksi päivää Etelä-Pohjanmaalla sinua pientä vauvaa ihastelemassa. Saavuimme onnea pursuavaan kotiinne illan suussa, kun olit juuri tulossa viikon ikäiseksi. Tunnelma oli ihana ja lämmin ja oli ikimuistoista katsoa äitiäsi niin onnellisena ja säteilevänä kotinne kuistilla vastassa meitä. Asutte aivan keskellä luontoa vanhassa puutalossa, joka on sinua odottaessa sisustettu kauniiksi. Illalla saimme vieraita kylään ja juhlistimme sinua syömällä ehkä parasta ja kauneinta raakakakkua ikinä ja joimme taivaallisen ihanaa kauramaito-kurkumajuomaa. Kun vihdoin sain sinut ensimmäistä kertaa syliin minut valtasi saman aikainen jännityksen ja onnen tunne, ja hymyilin leveästi sisään tuleville vieraille. Olit ihanan pieni ja lämmin sylissäni ja nukahdit kädet kasvojesi päällä, joka oli tosi suloista. Seuraavaksi pääsit toisen tätisi syliin ja meitä sinulla on kyllä niin monta että saat ihan valita kenen kanssa milloinkin aikaa vietät. Hetkeä aiemmin olimme ihastelleet sinua äitisi sylissä kun olit hereillä ja aivastit meille. Ihastuksen äänet täyttivät pienen huoneen ja oli selvää että olet meille kovin rakas jo nyt. 





Oli viime syksy kun sain kuulla sinusta ja alun yllättyneisyyden jälkeen elin vahvasti mukana läpi koko äitisi raskauden ja odotin sinua jo kovasti koko kevään ajan. Olin paikalla kun sinusta kerrottiin koko perheelle Joulun jälkeen ja myös kun olit vielä mahassa ja vietimme isovaarisi 80-vuotispäiviä Kotkan Mussalossa. Siellä kovasti yritin, mutta en tuntenut potkujasi mahan läpi, onneksi söpö kuvasi kohdusta oli kuitenkin jo saavuttanut minutkin. Sinulla on mitä ihanin äiti, joka huolehtii sinusta jo varmoin ottein ja vastaa jokaisen pieneen eleeseesi. Meillä on ollut vaiherikas elämä yhdessä ja paljon on jo kerrottavaa, mutta eniten mieleen palasi lapsuusmuistoja kun olemme olleet kaikki pieniä tyttöjä. Meillä on 1,5 vuotta ikäeroa vanhimpien siskojesi kanssa ja muistan paljon hauskoja leikkejä kun tykkäsimme tehdä erilaisia esityksiä muille katsottavaksi. Äitisi oli meistä ehkä se energisin ja kunnon akrobaatti. Muistan sellaisenkin hetken kun leikimme leikkimökissä ja suunnittelimme jotain seikkailua. Elämä on seikkailuja varten ja uskon että meillä kaikilla on sinulle lukuisia tarinoita niiltä kerrottavana, etenkin isoisovanhemmillasi!



Sinä olet ihana, pieni ja söpö tyttö, jolla on paljon ikuista viisautta silmissäsi. Opit joka päivä uusia asioita, päästät söpöjä ääniä ja tarkkailet aina välillä ympäristöäsi uteliaana. Osaat jo tarkentaakin pienillä silmilläsi, ja vaikka en tiedä vielä mitä täysin näet, niin hymyilevät kasvomme ainakin. Olet hyväntuulinen ja rakastat olla äitisi lähellä. Olin paljon vierelläsi, mutta äidin rinnalla sinulla on paras ja rauhaisin olla.  Siitä sinä et kyllä oikein tykännyt kun pesimme sinut nopeasti rantasaunalla, mutta onneksi se harmitus hävisi pian. Olet meille hyvin rakas ja kuin pieni aarre. Toivon sinulle iloa, onnea ja huimia seikkailuja jokaisena elämäsi päivänä täällä kanssamme. Nähdään taas pian! T. Elisa-täti







maanantai 3. heinäkuuta 2017

Olen kiitollinen


Kun olin pieni mulle opetettiin, että vaurioituneita yhteyksiä aivoissa voi korjata ja kuntouttaa toistamalla säännöllisesti ja lukuisia kertoja opeteltavaa asiaa, cp-vamman kyseessä ollessa siis liikemalleja, lihassupistuksista aina kävelyyn ja vaikka tuetta seisomiseen asti. Sain itse lapsuus ja teinivuosina huomata lukuisia kertoja sen, kuinka aivot todella ovat muovautuvat ja ihmeelliset, olinhan jo oppinut istumaan, syömään ja kävelemään vaikka mistään näistä ei elämän ensimetreillä varmuutta ollut. Mulla oli onni, että sain työskennellä niin ihanien fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa lapsena ja oon todella kiitollinen kaikesta siitä panostuksesta mun tulevaisuuttani varten. 

Vaikka kuntoutus oli mun työtä, elin samalla aivan tavallista elämää koulun ja harrastusten parissa ja oli myös aikoja, jolloin kaikki muut asiat olivat tärkeämpiä kuin jumppaaminen. Elämässä myös tapahtui asioita, jotka saivat mut ajattelemaan eri tavalla itsestäni ja maailmasta. Vähitellen huomasin että mun ote lipsui ja tarkkailin elämääni ikään kuin sivusta katsojana. Tätä oloa kesti monta vuotta, kunnes kuusi viikkoa sitten, palasin ikään kuin alkulähteille tutustuessani Dynamic Neural Detraining Systemiin lukioaikojen ystäväni kautta. Nyt viime viikonloppuna tavatessani DNRS-aivojumppa kavereitani palasia alkoi loksahdella todella nopeasti paikoilleen. Vietin monta tuntia viileässä ulkoilmassa muutamaa lukuunottamatta entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa, hymyillen, nauraen ja välillä onnenkyynelten käydessä silmänurkassa. Koin suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta, iloa, lämpöä ja rauhaa. Olin kuin kotonani ja turvassa. Vieressä istui mulle ihana ja tärkeäksi tullut treenikaveri, jonka tarttuva nauru sai mut hykertelemään onnesta. Meidän joukkoa yhdistää halu rauhoittaa aivot, löytää rauha ja tasapaino ja kokea itsensä vahvaksi ja täysin terveeksi. Siinä mä vaan hymyilin ja kelluin ihanassa tunteessa, josta aiemmin olin ehkä vain uneksinut. Me jaettiin edistymisaskeleita ja itselläni niitä viiden viikon kohdalla olivat seuraavat:

- Ympäristö-yliherkkyydet ovat hävinneet lähes täysin
- Energisyys on lisääntynyt ja unentarve vähentynyt
- Lääkityksiä jäänyt pois
- Päivittäinen ulkoilu jo rutiini
- Rento ja rauhallinen olo 
- Luottamus elämään kasvanut
- Keskittyminen ja hetkessä läsnä oleminen on helpompaa



Olin toivonut, että voisin osallistua sekä DNRS-tapaamiseen että Pride-puistojuhlaan ja yllättäen sainkin molemmat samalla iskulla, kun harjoittelimme pienemmällä porukalla puistossa bilemusiikin soidessa taustalla. Kävelin ihmismeren keskellä nauttien hetken juhlafiiliksestä, kunnes päätin suunnata kotiin päin. Sain tapaamisestamme niin paljon innostusta, että lisäsin saman tien tuntuvasti aivotreeni-harjoittelun määrää ja yllättäen sunnuntaina tein 6.2 kilometrin lenkin, sisältäen yli 470 porrasta ja metsässä ja epätasaisessa maastossa kävelyä.


Olin odottanut sopivaa hetkeä tälle lenkille ja kun se tuli, huomasin nauttivani liikunnasta taas aivan kuten ennenkin, vaikka välissä oli vuosien tauko sisältäen lukuisia väkinäisiä yrityksiä. Nautin siitä kun hiki valui selkää pitkin ja mäen huipulla itkin jopa hetken onnenkyyneleitä, niin helpottunut ja hyvä oli olla. Tänään maanantaina tein yli 3 kilometrin lenkin vesisateessa ohjatessani puhelintreenejä, ja sitäkin kokeilin ensimmäistä kertaa ja fiilis oli mitä mahtavin pitkän aikaa. Mielen voima on tosiaan suuri ja tuntuu että olen saamassa oman itseni taas vuosien jälkeen takaisin. Vaikka olen käyttänyt erilaisia rentoutumiseen, mietiskelyyn ja ylipäätään mielen hyvinvointiin tähtääviä metodeja on DNRS niistä ehdottomasti tehokkain, eikä vain pelkkä työkalu vaan mahdollisuus saada hyvän olon tunne taas takaisin ja jopa pysyväksi olotilaksi.



Tämän kirjoituksen myötä lämpimät terveiset kaikille treenikavereille ja hyvää yötä <3