Ikuinen vauvakuume

Jos sinullekin iskee vähintään kerran kuukaudessa hillitön alkukantainen lisääntymisvietti niin ei hätää, se on normaalia, kestovauvakuumeilua harrastetaan tässäkin taloudessa. Miehen sanoin: ovulaatio = evoluutio. Olen päätynyt siihen että tämä on sisään ohjelmoitu ominaisuus naisessa. Ja miksei miehessäkin, mutta kuumeilevatkohan he salaa koska en ole vielä toistaiseksi tällaista "ongelmaa" kuullut kenenkään könsikkään suusta?

Ensimmäisen kerran muistan tunnistaneeni vauvakuumeen itsessäni ollessani 17-vuotias kolminkertainen tuore isosisko. Siitä lähtien vauvakuume on kulkenut mukana välillä voimakkaana ja sitten taas taustalla. Olen aina toivonut omaa perhettä, mutta pitkään ajattelin ettei se tapahtuisi juuri minulle. Että minä tarvitsisin niin paljon apua ettei siinä olisi järkeä. Kuulostaa ehkä vähän synkältä, mutta näin sitä varmaan moni cp-vammainen ajattelee tälläkin hetkellä. Se ajatus ei kuitenkaan ole totta. Unelmistaan ei pidä luopua. Uskon että perheen perustamisen on mahdollista kenelle tahansa, rajoitteisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen ynnä muuhun katsomatta.

 kuva: gopicpix.com

Esimerkiksi Nick Vujicic on inspiroinut minua paljon tämän haaveeni kanssa. Hän on naimisissa ja pienen pojan isä, tosin ilman jalkoja ja käsiä. Huolimatta hänen nettisivujensa uskonnollisesta sanomasta on hänen elämäntarinansa erittäin kiinnostava. Voit lukea lisää miehestä täältä

Kuin johdatuksena nykyiseen elämäntilanteeseeni perheellisenä, sain ensimmäisen kerran kuulla Nickistä lääkäriltäni toipuessani toisesta masennuksestani. illoin pidin hänen puheitaan siitä kuinka "Sinäkin voit saavuttaa omat unelmasi ja löytää elämäsi tarkoituksen", lähinnä outoina lääkärin suusta, mutta nyt muistelen keskustelua hymyillen.

Siitäkin huolimatta että en ole vielä koskaan ollut raskaana, on raskaudessa, syntymässä ja vauvan kehityksessä jotain todella kiinnostavaa. Olen imuroinut kaikkea mahdollista tietoa jo vuosikaudet, ihan vauvakirjasta Kaksplussaan ja odotus- ja synnytysohjelmiin. Moni saattaa miettiä että mitä järkeä, ootko ihan okei? Vastaisin että tämä on mun kiinnostuksenkohde siinä missä jollekin muoti tai sisustaminen on, tää on mun oma juttu.

Yksi asia mihin olen välillä kyllästynyt on muiden ihmisten jarrutteleva suhtautuminen lapsihaaveisiin. Vaikkei niiden toteuttaminen ole vielä pariin vuoteen ajankohtaista niin kommentteja satelee:


"Sä oot vielä nuori, sulla on aikaa."

"Kannattaa hoitaa käytännön asiat kuntoon ja ottaa ihan rauhassa."


Totuus on kuitenkin se, että tässä ollaan jo reilusti parikymppisiä, kello tikittää, ja lääkärin kehoitus tehdä lapset mielellään ennen kolmea kymmentä (koska monirakkulaiset munasarjat) soi takaraivossa. Siitäkin huolimatta odotan sitä hetkeä kun aika tuntuu sopivalta ja näin tuntuvat tekevän monet muutkin. Ainakaan oma ja Suomen taloudellinen tilanne ei houkuta juuri nyt lisääntymään mutta loppujen lopuksi järjellä on aika vähän tekemistä perheenlisäyksen kanssa.

Jos ajattelisimme etukäteen millaisen rahareiän lapsen tulo tekee, kuinka lyömme päätä seinään kasvatusasioissa tai kuinka oma aika jää perheen pyörittämisen alle niin ei kai kukaan tekisi lapsia?

Oma näkemykseni on että lapsista se elämä rikastuu ja oikeastaan vasta alkaa, lapsi kasvattaa vanhempiaan ymmärtämään elämää.

Niin ja siltä varalta että muutaman vuoden päästä saattaisin ajatella etten ole ennen vauva-aikaa
ja koko hommaan ryhtymistä tiennyt yhtään mitään mistä puhun rohkenen vain todeta, että tältä on tuntunut päivänä 14.11.2014 :) 

-Elisa